D-Vitamiinin saantisuositus Suomessa:
Lapset ja nuoret
|
|
0 - 2 vuotta
|
10 µg / vrk
|
2 - 18 vuotta
|
7,5 µg / vrk
|
Aikuiset
|
|
18 - 75 vuotta
|
10 µg / vrk
|
Yli 75 vuotiaat
|
20 µg / vrk
|
Raskaana olevat ja
imettävät
|
10 µg / vrk
|
THL, Valtion Ravitsemusneuvottelukunta ja Suomen Lastenlääkäriyhdistys, 2011.
Vuonna 2012 tehdyssä tutkimuksessa todettiin, että Suomalaisten D-vitamiinin, eli seerumin kalsidiolin keskiarvo on 45,3 nmol/l. Yleisesti puutteen rajana pidetään 50 nmol/l.
Professori Ilari Paakkarin mukaan luuston terveyden ja lihaskunnon parantuminen alkaa D-vitamiinin tason ollessa yli 60 nmol/l. Useissa tutkimuksissa mainittu raja-arvo on 75 nmol/l. Professori Paakkarin mukaan voidaan arvioida, että diabeteksen ja syöpien väheneminen edellyttää yli 100 nmol/l tasoa. Tämän tason ylläpitäminen vaatisi kuitenkin 50 - 100 mikrogramman päiväannosta.
Suuri osa asiantuntijoista pitää Suomen saantisuositusta aivan liian alhaisena. Esimerkiksi Norjassa on D-vitamiinin saantisuositus nostettu kaksinkertaiseksi Suomeen verrattuna. Kanadalaisten tilastotieteilijöiden mukaan 15 mikrogramman päivittäinen saanti riittää varmuudella vain 27 nmol/l tasoon. Toisin sanoen ottamalla vain hieman enemmän D-vitamiinia kuin saantisuosituksessa suositellaan saattaa ihminen kärsiä silti vakavasta puutostilasta.
D-vitamiinin saanti ruoasta
Mediasta saamme lukea jatkuvasti esimerkiksi Ursula Schwabin, Christel Lamberg-Allardtin ja Mikael Fagelholmin väitteitä siitä, että D-vitamiinilisät ovat turhia ja ihminen saa riittävän määrän D-vitamiinia ravinnosta. Onko asia todella näin?
Professori Paakkarin mukaan oikeastaan ainoa suomalaisten runsaasti käyttämä, luonnollisesti paljon D-vitamiinia sisältämä ruoka on lohi. Suurin osa ruokapöydässämme olevista lohista on kuitenkin kasvatettua, jolloin sen D-vitamiinipitoisuudet saattavat olla vain neljäsosan siitä mitä villilohella. Muita D-vitamiinia sisältäviä ruoka-aineita ovat vitaminisoidut tuotteet, kuten maito ja margariini. Nämä eivät kuitenkaan kuulu ravintotietoisten ihmisten ruokavalioon ja jokainen voi muutenkin miettiä, että kuinka paljon maitoa ja margariinia tulisi käyttää, että sillä saavutettaisiin riittävä D-vitamiinin saanti.
Kuinka paljon D-vitamiinia ja miten se imeytyy?
En ole ravitsemusasiantuntija, mutta itse olen ottanut D-vitamiinia purkista kesäisin noin 100 - 150 mikrogrammaa päivässä ja talvisin olen nostanut saannin 150 - 250 mikrogrammaan päivässä. Pidän myös välillä taukoja D-vitamiinilisästä. Kesäisin saatan pitää esimerkiksi sellaista rytmiä, että otan D-vitamiinia purkista päivittäin vain joka toinen viikko. Joskus saatan pitää myös pidemmän tauon.
Esimerkiksi tohtori Matti Tolonen suosittelee 100 mikrogramman päivittäistä annosta ympäri vuoden.
D-vitamiinin imeytyminen voidaan selvittää ainoastaan mittaamalla sen pitoisuus veressä yksinkertaisella verikokeella. Julkisissa terveyskeskuksissa D-vitamiinitason mittaamiseen tarvitaan lähete lääkäriltä, mutta yksityisellä lääkäriasemalla ei moista lähetettä tarvita. Suomessa D-vitamiinitason mittaamisen hinta yksityisellä puolella on 50 euron molemmin puolin.
D-vitamiinit iherbistä
Tässä joitakin iherbistä löytyviä D-vitamiineja, jotka ovat olleet itselläni käytössä
100 mikrogramman vahvuisia D-vitamiineja 360 kappaletta höystettynä kalaöljyllä. Tähän mennessä laadukkain käyttämäni kapselimuodossa oleva D-vitamiini.
Solgar, Natural Vitamin D3 (Cholecalciferol), 5000 IU, 240 Veggie Caps 125 mikrogramman vahvuisia D-vitamiineja 240 kappaletta.
Lähteet:
Suomalaisella ruoalla ei saa talvisin riittävästi D-vitamiinia
D-Vitamiini. Riittää väestölle, entä potilaallesi?
Ajankohtainen D-vitamiini
